torstai 13. lokakuuta 2016

Taikapallo postia

Niin se kuukaus hujahti ja tänään sain toisen syksyn Sny-paketin. Eikä edes tarvinnu käydä kotona mutkaa vaan ennätin napata töistä lähtiessä matkaan. Tässä kuussa siis aiheena taikapallo ja parin haastaminen uuden kokeiluun.

Tämä oli alku tilanne...



Herkut mulle ja kissoille, kirjekuori jota ei saanu aukasta vielä ja sitten se itse taikapallo.... ja ei ku hommiin...


Yllättäen Nelli mukana varmistamassa homman laadun.


Ja vartioimassa herkkuja tottakai. Ensimmäisenä kerästä putkahti kaksi hand made lappua.


Teetä neljää eri makua. Houkuttelevia, tänään testaan ensimmäisen, en vaan vielä tiedä minkä.


Seuraavaksi kuoriutui kolme eri väristä fimo massaa....


Herkullisia helmiä, juniori sanoikin karkkihelmiksi.


Lisää hand made lappuja.


Toinen pussi helmiä, molemmat pussit herätti jo ideoita.... Ja tästä pussista tulikin kysymys snylleni, oliko tässä nuo bling bling helmet sun itse tekemiä?


Ja vielä lisää hand made lappuja. Hyvä että olikin reilusti... mä tahdon olla aikamoinen harakka näiden kanssa jos niitä ei ole useampaa... en kyllä tiedä mistä moinen johtuu.


Langan tiedot. Ihan uusi tuttavuus tämä lanka. Ihanan väristä ja blingiäkin mukana, sukkalanka kuitenkin. Keriessä aluksi mietin huivia, mutta sukatkin ois ihunat. Ainoa vaan, että kun mulla on aina villasukat paitsi juostessa juoksusukat paljaissa jaloissa niin, mahtaako tuo blingi sitten tuntua? Sukat tästä taitaa kuitenkin tulla. Hiertäkööt, pitää sitä pyhäsukat olla!


Ja lopuksi löytyi vielä trikoo panta, Snyni ompelema. Tämä tuleekin tarpeeseen, alkaa jo tarvita juostessa lämmikettä korville. Pipo onkin jo työmatkoilla ollut käytössä kovastikkin. Aamulla kuudeksi mennessä kun on aikaste kylmää jo.

Kuoresta sitten löytyi kirje ja ohjeita fimoiluun. Snyni siis haastaa minut kokeilemaan helmien tekoa fimosta. Ja jotain idean tynkää siitäkin jo iti... mietin vaan, että jos tuon massan avaa onko se käytettävä kerralla? Nimittäin sillon pitää kehittää pari ideaa lisää ettei mee massa hukkaseen.

Ja tässä siis koko komeus...


Kyllä on taas Snyni kasannut juuri minunlaiseni paketin. Inspiraatiota tuli roppakaupalla, tarvis vaan saada lisää aikaa jostain. No onneksi nyt huomisen työpäivän jälkeen on kolme vapaata tiedossa niin kerkeää taas, mikäli ei flunssa ota niskavoittoa musta ja vie voimia... on meinaan nyt viikon yrittäny sekin punkea päälle, vielä ei oo onnistunut. Silläkin tuli nuo teet oivalliseen saumaan, sitä kuluu nyt.

Mulla ei oikeesti nyt oo sanoja kunnolla, kun tää paketti laitto mun pään taas leijumaan omiin maailmoihin kaikkien ideoiden kanssa. KIITOS, KIITOS, KIITOS, KIITOS sinulle Snyni.

Ja tottakai Nelli ja Harli sai heti yhden herkkutikun.


Kuvaaminen näiden kanssa oli vaan haasteellista. Ensinnäkin Harlin takia mun on pakko pieniä nuo tikut, Harli meinaan lotasee lähes purematta sen ja kohta sitte oksentaa, lisäksi syö omansa ja sitte varastaa Nelliltä joka syö rauhallisesti. Eli pieniksi ja tasan molemmille, tässäki Harli yrittää Nellin palaa kun hotkas omansa.

Nyt mä lähden teen keittoon ja vähän heiluttelen puikkoja. Jos edes jotain kesken eräistä sais pois puikoilta.... kun ois useempi pari sukkia kesken joista enää vähän toisesta uupuis. Aina vaan tulee alotettua uusia ja uusia ja uusia ja uusia... liikaa ideoita ja liian vähän aikaa.

Mukavaa syksyista viikonloppua kaikille!

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Sny terveisiä ja kuulumisia

Ihan ensiksi kiitos sinulle Sny ihanasta välimuistamisesta. Piristi kivasti maanantaita, tässä on vaan kaks päivää pitänyt niin kiirettä, että en ole ennättänyt ja loppu illasta en ole enää jaksanut tänne asti kirjotella.


Ihana kissa-avaimenperä sekä syysterveiset kortissa. Piristi ja auttoi jaksamaan kiirusta päivää. Eli KIITOS!!!!

Mitäs muuta... No se Extreme run oli ja meni... Kuka tunnistaa nämä julkkikset? Kommentoi jos tunnistat, voi tulla jotain kivaa pientä ylläriä.


Asuista huolimatta hyvä kisa... sijoitus oli tällä kertaa 115. Ja aivan huippurata jälleen kerran. Eli ens vuotta odotellessa nyt taas näiden kanssa... juostua on tullut edelleen silti.

Myös työporukan kanssa oltiin syyskuussa urheilemassa, käytiin kiipeilemässä Zip adventure parkissa...


Tuokin on kyllä huisin hauskaa toimintaa. Toista kertaa olin tuolla ja siltikään ei ollu liian helppoa. Ja meidän pojatkin tykkää, joten nämä onkin semmosia koko perheen juttuja. Eka kerran oltiin meinaan koko perhe.

On tullu tehtyä käsitöitäkin... Mut houkuteltiin syyssukkien tekoon, Niina Laitisen ohje siis ja kyllähän mä ne tein vaikka tuo kirjoneule ei olekaan niin mieluista tekemistä...


Muutama käsityönleimakin sinne tuli, mutta ei haittaa mua hyvät sukat tuli silti. Kuvaaminen olikin sitte hiukka vaikeempaa... juurikin tuon tassun esittelijän takia.... kun ne kuvat meni tähän tyyliin lähes poikkeuksetta...


Sitte tuli askarreltua oikeen kimppu maljakkoon....


Koko kimpusta ei nyt ole kuvaa, mutta tässä ensimmäiset. Vaahteranlehdistä ruusuja. Ja nythän niitä on tosi hyvä tehdä kun väriloisto on täällä meillä ainakin parhaimmillaan.

Ja tänään sitten ompelin verhoja... kera apulaisen tottakai....


Nelli on tosiaan ihan kaikessa mukana ja yhä edelleen keikkuu mun harteilla touhussa matkassa. Nyt on vaan jo opittu yhteistyö sille tasolle, että tulee nätisti pyytämään pääsyä ja odottaa lupaa, ei tarkoittaa ei ja jos saa luvan odottaa mun vähän kumartuvan että pääsee hyppäämään itse. Aikansa se otti, että opittiin tämä yhteistyö kunnolla. Pahimmillaan kun hyppi jokaisen selkään kynnet kiinni. Nyt saa muut olla rauhassa ja tosiaan jos sanon ei, niin jää lattialle mutta jos lupa irtoaa tulee nätisti harteille.

Sunnuntaina kävimme sivistymässä teatterissa.... hih, vaikka vähän erilaista esitystä katsomassa mitä teattereissa yleensä on...


Eli 69 eyesin keikalla. Vaikkakin onhan tuo Jyrkin ja Jussin esiintyminen todellakin näytös ja upeaa katseltavaa, ei voi muuta sanoa. Huikea keikka ja harvoinpas sitä teatterissa yleisö jammailee.

Että semmosta tällä kertaa. Muksaa syssyä kaikille!