lauantai 4. lokakuuta 2014

Päästäskö ruman sanan vai sisuuntuisko?

Juu-u... eilen illalla sitten jatkettiin Sny-sukkaa kera kantapää videon...


Kuulokkeet koneeseen ja ohjevideo pyörimään... meillä oli meinaan hys hys ilta eilen, siitä kohta lisää. Ja opin taas uuden tavan tehdä kantapää... bumerangi kantapääksi tämä saksaksi oli nimetty, mutta sanoisin tiimalasiksi, tehtiin kyllä aikasta erilailla mitä olen oppinut. Lisäksi tuli todettua, että osaan neuloa myös vasemmalta oikeelle sileää. Veikeää tuo oli ja tosi hiiiiiiiiiiiiidasta, mutta osasin kuitenkin ja ihan tasaista jälkeäkin sain. MUTTA.... TODELLAKIN MUTTA... Sitten kävi näin....


Puikot poikkeen ja....


Hyvin meni jalkaan ennen kantapäätä... mutta kun kantapää oli tehty ei enää mennytkään... huoh, eiku purkuun ja kohti uutta yritystä... Vielä tässä kerään hiukan itseäni, joudun ehkä sitten vähän lisäämään silmukoita ja varteen ei taidakkaan sitten tulla pitsiä ympäriinsä, vaan jatkuu samoin kun terässäkin vaan edessä keskellä. Niin kaunis on tuo malli, että pakko ne sukat on tehdä. Mietin tässä langan vaihtamista paksumpaankin, mutta ku haluan ne tehdä tästä langasta. Nyt sitten pitää vähän kerätä itteeni ja välipalaksi sitten aloitin juniorin sukat, hää ku pääs itte valittemaan langat... ja niinpä vaan oli pakko alkaa tehdä raitasukkaa, vaikka siististi en sitä osaakkaan kun juniori simmoset päätti haluta ja... no siitä sitten lisää kun ovat valmiit.

Nii miksikö meillä eilen oli hys hys ilta... Ikäväkseni esikoinen on perinyt äidin pään ja mitäpä muutakaan kun migreenin siitä... kyllä taas söi tätä äitiä toisen päänsärky. Ja kun vielä sama homma mikä mullakin, eli kuulo herkistyy ja kaikki hiljasetkin äänet tuntuvat todella kovilta. Niinpä lapselle särkylääkettä, pimeä huone ja oma peti, muut sitten oli hys hys. Vuorotellen miehen kanssa oltiin sitten hoivaamassa poikaa kunnes lopulta nukahti. Tänä aamuna sitten olikin herännyt pian kuuden jälkeen, tehtiin kyllä syötävää valmiiksi jääkaappiin että saa aamulla heti syödä kun ei illalla mitään saattanut suuhunsa laittaa. Lukenut oli kunnes minä heräsin kahdeksalta, niin oli hiljaa täällä toiminut ettei ketään herättänyt. On se vaan niin ihana ja rakas, toisaalta vielä kovin pieni ja hoivaa tarviva mutta toisaalta niin reipas ja itsenäinen. Ylpeä saan olla. Ja uskokaa huviksenne, vaikka ne omat migreenit on semmosia, että jossain pahimmassa vaiheessa olen varma, etten siitä kohtauksesta selviä, siltikin kärsisin itse nuo esikoisenkin kohtaukset jos vaan hänet niiltä saisin säästää. Onneksi hänellä ei ole usein, itsellä niitä oli tuossa iässä jo aika tiuhaan tahtiin ja vasta juniorin syntymän jälkeen olen päässyt siihen tilaan, että tulee kerran pari vuodessa... ja sitten tuleekin het kunnolla. Että silleesti.

Sitten vielä tuo tietokoneen vieressä oleva tölkki... meillä tuo mies kerää bändien viinipulloja, niille pitäs vaan kehittää paikka johonkin esiin... vaikeeta vaan kun pojat pelaa välistä futista sisällä yms... ehkä sitten kun ovat isompia, ettei tarvii niin pelätä. Anyway, minä sitten tykkään maistella olusia ja olen kantanut korteni kekoon sitten bändien olut pulloilla. Eilen kaupassa sitten iski silmään tämmönen ja pakkohan se oli ottaa mukaan...


Oli muuten ihan hyvän makunen. Ketoon peipi ketoon vaan...

Että semmonen eilinen, en kuitenkaan kiroillut enkä kiroile... vaan mietin mikä se uus silmukkamäärä tulee olemaan ja ehkä jo huomenna sitten alotan uudemman kerran.

Mukavata viikonlopun jatkoa teille!

9 kommenttia:

  1. Siis puritko koko sukan? :( voi peeveli. .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koko hela sukan... nyt vaan sitä uutta alotusta odotellessa... ehkä huomenna sitten. Hih, sinä siis päästit ärräpään mun puolesta... mä en edes purkaessa päästäny... ei ku päästimpä ku yhteen kohtaan otti kiinni. =)

      Poista
    2. No voe sun viduuu. .ihailen kyllä tuota siun asennetta. Kyllä mie olen niin maani myyny jos tollasia vastoin käymisiä tulee. .oot varmaan huomannut XD

      Poista
  2. Se on sitä kässityön iloa! Välillä onnistuu kerralla ja väliin takuaa kunnolla.

    VastaaPoista
  3. Ai onko netissä neulontaohjevideoitakin?? Mä en katos lainkaan neulo, niin tämmöinen oli kyllä ihan uutta :D
    Voi lapsiraasua minkä riesan on itselleen saanut :(

    VastaaPoista
  4. No voi kökkö Sekä sukalle että migreenille! Itsekin migreenistä välillä kärsin kovin ja voin vain kuvitella tuskasi lasta katsellessasi.

    Mutta sisua sulta löytyy ja kohta on sukkahaaste selätetty!

    VastaaPoista
  5. Voi, migreeni on kyllä kurjaa... Mullakin se riesa löytyy, mutta onneksi nykyään enää tosi harvoin. Ja monesti olen samoin miettinyt, kunpa voisi ottaa itselleen lapsen kärsimykset... mutta valitettavasti se ei vaan onnistu. :(

    Sitkeä sissi oot kun jaksat purkaa ja vieläpä aloittaa uudelleen alusta. :D

    VastaaPoista
  6. No voi pientä päätä<3
    Sinä jaksat sukkia päästellä ja vielä saksaksi! Oijoi, mitä tahtoa ja sisua<3

    VastaaPoista
  7. Hei!
    Voi harmi kun sukka meni purkuun. Toivottavasti kuitenkin saat sisua neuloa sukat loppuun.malli kun on mielestäni kovin verraton ja erilainen. Mutta ainahan voit neuloa vaikka sitä huivia välissä.
    Marraskuu jo mielessä kovasti painaa joten onko vaikeus taso hyvä vai helpotetaanko pikkasen?
    Vieläkö kaipaat haasteita?
    Teemanahan on mausteet tai neutraali. Kumpi sinua miellyttäisi enemmän?
    Snysi

    VastaaPoista