perjantai 25. huhtikuuta 2014

Maaliskuun sny langasta tehtyä

Niin, viime kuussa snyltä saamani Viking mini raggen lankahan houkutteli, mutta ei ollutkaan niin helppoa... pyörittelin tuota viistosukkamalliakin tuon langan kanssa ja se olisi kovasti houkuttanut, mutta suuret epäilyt ohjeen ymmärtämisestä ja liian suuresta koosta, heittivät sen ohjeen syrjään. Mietin sitä ja tätä ja tuota mallia, mutta ei vaan osunu kohdilleen. Lopulta sitten tuumasin, ihan perussukkaa vaan...


Se olikin paras vaihtoehto ihan selvästi. Mukavan tasaista raitaa tuli. Tein nämä samassa paketissa saamillani Knitpron Karbonz 2,5 mm puikoilla. Silmukoita 56. Ihanan tuntosta neulottavaa, mutta tällä langalla ei todellakaan saanut tasaista jälkeä. Puikon vaihdoskohta näkyi tosi selvästi ja toinen minkä pistin merkille, joka kerta kun väri vaihtui taisi olla langan paksuudessa muutos, koska siitä jäi aina silmukka pari tökerösti esiin. Tiedä sitten olisko pitänyt ottaa pienemmät puikot käyttöön vai onko tuo lanka vain tuommosta rouheaa.


Onneksi epätasaisuus tasaantui kylvettämisellä, niin ovat ilo silmällekkin. Varmaan pesu auttaa vielä lisää, mutta nyt vain lilluttelin vedessä ja asettelin kuivamaan. Lankaa vielä jäi ja mielessä on jo ideoita mitä siitä tekisin ja siinä kokeilen sitten pienempiä puikkoja, katsotaan miten vaikuttaa neulepintaan. Lanka oli kuitenkin miellyttävää neuloa, että toivon pienempien puikkojen auttavan.

Oikkeen ihanata viikonloppua kaikille!!!

torstai 24. huhtikuuta 2014

Huhtikuun sny

Syksystä asti se on aina väliin yrittänyt, pintani oon pitänyt... mutta nyt se sitten vei voiton, eli flunssa. Onneksi tuntuu olevan joutusaan ohi menevää, pojilla oli viime viikolla ja nyt alan minäki olla elävien kirjoissa. Töissä oon ollu, mutta kotona ei sitte ookkaan jaksanu ku mennä aidan matalimmasta kohasta ylitte. Eniten kuitenki ketuttaa, ku ei oo nyt päässy koko tällä viikolla juoksemaan, ilmat on meinaan ollu hyvät. Tiistaina sitten töiden jälkeen oli pöydällä ilmotus iso kokoisesta kirjeestä, muutama tunti siinä meni meinatessa mutta uteliaisuus vei voiton ja kävin postissa. Siellähän oli huhtikuun taikapallo snyltäni.


Tämä kuoriutui laatikosta. Kortissa ystäväni pahoittelut ettei lähetys ennättänyt ennen pääsiäistä, oli työkiireet vieneet mennessään. Ja kun olo oli mitä oli päätin mennä helpolla ja virittelin kerijälaitteen esiin. Ei se vaan mennyt ihan ajatuksen mukaan, mutta kun hoksasin miten pitää taikapalloa kädessä alkoi sekin sujumaan. Ensimmäisenä vastaan tuli kerän vaihtuminen, oli melkoisen yllätys, oli vielä niin pieni tuo kerijälaitteelle syntyvä kerä... eipä siinä, uutta kerää kerimään...


toisen kerän kerittyäni oli saldona kaksi kerää ja kool aid pussi...


Tässä vaiheessa aloin miettiä mahtaako lanka olla snyni värjäämää, mutta metsään meni arvaus, ellei sitten ole lisäväriä laittanut keriin... kolmas kerä kerintään....


Kolmas kerä keritty, esiin tullut tuo kool aid pussi, kolme suklaamunaa ja auringonkukka magneetti, jossa lukee: Iloa ja aurinkoa. Ja vieläkin on lankaa kerittävänä...


Mitä kaikkea sieltä sitten löytyi... neljä kerää lankaa, joka oli Dropsin Fabel printtiä, yksi kool aid pussi, viisi suklaamunaa, magneetti, viistosukkien ohje ja huovutettava "lammas". Juu-u, olihan pää täynnä räkää sitten kun tuota lampaaksi katsoin, kun eilen esikoisen kanssa tutkittiin pakettia tajusin sen olevan pupu kun katsoin kuvaa uudestaan. Ja tuon huovutuksen aionkin tehdä esikoisen kanssa, hän kun on noita tuommoisia koulussa tehnyt, niin osaa neuvoa äitiä ja kovasti oli halukas kokeilemaan tuota huovuttaa, joten kiitos sny, että annoit minulle esikoisen kanssa yhdessä askarreltavaa, kun monesti tuntuu etten hänen kanssaan ennätä niin paljon touhuta mitä haluan. Viistosukat on sinänsä hauska juttu, että jo viime kuun paketin langalle tuota ohjetta mietin, mutta kun se enklanniksi ei ihan auennut ja nyt siis sain ihan suomeksi tuon ohjeen, jess! Toinen mikä siinä mietityttää on tuo koko, ohjeessa vain yksi koko ja se on pari kolme numeroa omaani isompi. Sen ratkaisua olen miettinyt pienentämällä puikkokokoa. Siltikin se mietityttää, kun ohjeessa jo valmiiksi 2,5 mm puikot ja sitten taas pienimmät multa löytyvät pyöröt on 2 mm, että pieneneekö riittävästi. Houkutus olis kyllä suuri... toisaalta nuo langat herätteli huivi-ideoita mielessä... kassotaan mitä tulee. Kivan väristä lankaa, ihanasti tulee kevät alku kesä mieleen. Ja Fabelia tykkään neuloa. Kiitos taikapallosta sinulle snyni.

Eilen sitten flunssasta ja kurjasta olosta huolimatta lähti olo nousuun, illalla olimme miehen kanssa katsomassa Niko Kivelää ja hitsi kun vieläki on leukaperät kipeänä. Loppupuolella showta ei vaan enää voinut nauraakaan, ei jaksanut ja oli jo posket niin kipeenä. Loistava esitys, suosittelen!!!

Viime kuun sny lankakin on muotoutunut muotoonsa, siitä sitten myöhemmin lisää. Nyt lähen iltapalahommiin lasten kanssa. Aurinkoisia päiviä kaikille ja muistakaahan edellisen postauksen arvonta, vielä on reilu viikko aikaa osallistua.

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Arvontaa ja onnistumisen riemua...

No niin, eilen kyllä kerkesin kuvata, mutta sitten tuo värkkääminen vei mukanaan ja hienoinen juhlahumu... ostin itselleni tuommosen miedon kuohupullon synttäreiden kunniaksi ja nautiskelin sen illalla.


Tykkään kuohuvista ja tuo oli tosiaan semmonen, että ei tarvinnu pelätä känniä vaan oli mukava siemailla touhutessa. Taustana minun narsissi pusikkoni... sain nämä äitiltä esikoisen synttäreiden aikaan ja tosiaan muhkeaksi puskaksi ovat paisuneet ja uutta kukkaa pukkaa koko ajan. Kattokaas vaikka.


Ihana kaunistus parvekkeen pöydällä. Mutta sitten siihen arvontaan. Reiluuden nimissä kaikki saavat tasapuolisesti yhden arvan kommentoimalla tätä postausta, palkintoja on kaksi. Toinen yllätys, katsotaan mitä keksin ja toisena sitten sormus... Tämä on omani, mutta teen sitten voittajan sormen mukaan ja väritoiveen mukaan hänelle omansa.


Silloin orjansormuksesta lähtenyt idea vihdoin eilen tehty oikeaan kokoon ja viimeistelty swarovskilla. Mattoketjua 0,6 mm langasta ja 2,5 mm lenkeillä, hopeadubleelangasta.



Arvonta alkaa nyt ja päättyy 3.6. klo 15 ja arvonnan suoritan illalla väriestejuoksun jälkeen, päättymis aika on juoksun alkamis aika... ja kun palkintoja on kaksi, joko kuvan kaltainen sormus tai ylläri niin mainitse kommentissa kumpi olisi mieluisampi. Anonyymit jättäkää yhteystietoa, että tavoitan teidät mikäli onni suosii.

Ja sitten sitä onnistumisen riemua... tätä olen jo pari kuukautta suunnitellut ja yrittänyt ja purkanut. Vihdoin viikko sitten lauantaina kaikki loksahti kohdalleen. Kaupassa käydessä iski silmiini Novitan Kotiväki Huvila lanka herkullisessa oranssin sävyssä. Ja silloin välähti vihdoin kuinka idea onnistuu, hajuakaan ei ollut paljonko mahdollisesti tarvin lankaa ja lähdin riskillä kahden kerän voimin liikenteeseen... ja sitähän jäikin.


Samalla raapustin ohjetta, jolle olen jo pari halukasta kysynyt testaamaan... voin sitten jakaa teillekkin kunhan saan laskeskeltua eri kokoihin sopivia silmukkamääriä ja saan testaajien tulokset, onnistuuko vaiko eikö. Jaa että mikäs tämä sitten on....


Kesäksi paita topin päälle....



Neulottu yhtenä kappaleena ylhäältä alas ja 2,5 mm puikoilla. Ja oli ihanan joutusaa tehdä ja ihmettelen kuinka nappiin sainkin kaiken menemään... no hihoista olisi saanut löysemmät tulla, tuo neulos vaan vetää kasaan näköjään pienessä alassa ja vaatii siksi vähän enemmän hihasilmukoita.


Toista tekisi mieli aloittaa, mutta olisi niin paaljoon muutakin mitä tekisi mieli aloittaa... hmm, no nyt kuitenkin tässä olisi tarkoitus lähteä juoksemaan. Ihanaa pääsiäisen jatkoa ja onnea arvontaan!

ps. testaajille tiedoksi, yritän huomenna saada teille laskeskeltua silmukoita ja kirjoitettua ohjeen puhtaaksi.

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Sukka pläjäystä

Ensinnäkin oikeen iloista pääsiäistä kaikille!

Nyt tulis sitte pläjäys sukista, kun tuo aika ei ole riittänyt edelleenkään postailuun tai juurikaan kommentointeihin, ei kerkee tai malta kauaa istua koneella ja jos istunkin, niin metsästämässä ideoita tai malleja, edelleenkin kyllä käyn kaikkien postaukset lävitse. Nyt yritän sitten ennättää jättää merkkejäkin ja kovasti olis tarkoitus ennättää tännekkin kirjoitella vähän tiuhempaan.

Otetaas ensinnä vaikka ne kummitätin sukat. Ovat vähän löysähköt minun jalassani, mutta näistä tuli ihanat, ihanat, ihanat!!! Malliltaan kauniit ja lanka todellista luksusta.


Tässähän nuo ei kauneuttaan sitten näytä ja värikin on männikössä ja komeasti, mutta katsokaas nyt seuraavaa kuvaa...



Väri siis oikeasti tumman violetti, kummitätini väri. Lankana oikea luksus lanka, pehmeää kuin mikä ja aivan fantastista neulottavaa, Heritagen Cascade silk, 85% Superwash merino villa ja 15% mulberry silkki. Puikkoina Knit Pron karbonz koossa 2,25 mm ja ohjeena Cookia A:n Sukkia. Rakkaudella kirjasta Marilinda. Toisetkii on tulollaan, isselle samasta langasta eri värissä... sitten joskus. Kantapäässä mallineule jatkuu kauniisti myös...



Kummitätilleni nämä menivät synttärilahjaksi ja lankavalintaan päädyimme äitini kanssa siksi, että hän tarvitsee hieman arjen luksusta ja sitä jos mitä tästä langasta tehtyihin kauniisiin pitsisukkiin saakin. Kummitäti oli kovasti koittanut Prismasta hakea tätä lankaa, että ostaa mulle uuden vyyhdin tilalle... ei löytynyt yllättäen. Höpsö tätini, nämähän olivat lahja hänelle. Äitini oli sitten sanonut, että ei näitä lankoja taida löytyä koko kaupungista niin oli jättänyt lankojen metsästyksen, kauniin kortin kyllä sain kiitosten kera ja kyllä nousi hymy kasvoille, koska se jos mikä kertoo tätini todella arvostavan näitä sukkia. Ja taitaapa tiedossa olla häneltä saarna seuraavan kerran kun näemme... hih, ei saisi häneen tämmöisiä lankoja tuhlata... kerron sitten arvasinko oikein.

Sitten heittäydytään eläimelliseksi... Toiset sukat olivat lomasukat, eli talvilomallahan tuli ostettua lankaa ja sukatkin neulottua, toiset sitten työkaverini varpaita lämmittämässä olleet jo tovin.


Pinkkimustat työkaverille koossa 38, lankana Regian Zoofari ja varpaista varteen molemmat yhtäaikaa KnitPron karbonz pyöröt koossa 2 mm. Turkoosimustat odottavat päämääräänsä, koossa 37 perinteisesti varresta aloitettuna, lanka Svarta Fåret Frosti, joka siis tarttui talvilomalla Oulun Lankamaailmasta, puikkoina yllättäen KnitPro karbonzit ja koko tais olla 1,75mm ellen väärin muista.


Pinkeissä jälkeenpäin tehty kantapää ja turkooseissa vahvistettu ja pyöristetty perinteinen.



Onhan nää molemmat aikasta herkullisia lankoja... Frostia ois myös tommonen pinkkimusta ja zoofariakin löytyy vielä sinioranssi... no on sitä pinkkimustaakin, mutta siitä ei taida tulla niitä omia polvisukkia, vaan näistä jääneiden kanssa yhdessä taitaa muodostua siskolle Sugar Maple-paita, hää ois halunnu mun oman mutta en mä siitä herkusta luovu ja värivaihtoehdoista tämä oli sitten valinta... no se voi vielä muuttua kun pääsee tuon yhden langan varastoistani vappuna näkemään. Sisko tulee poikien kanssa meille vapun viettoon ja sitte meillä ois pieni lämmittely kesän Extreme runia varten, kun täällä on 3.5. väriestejuoksu. Juoksemista sitten, seuraava lenkki ei ollutkaan sitten enää niin helppo, arvasin sen kyllä. Mutta en sitä osannut odottaa, että persus päättää jämähtää kramppiin... arvakkaa vaan tuntuko kivalle kun oikee pakara alkaa kramppaamaan, sisulla juoksin kuitenkin lenkin puoleen väliin, sit oli pakko kävellä hetki ja vielä suuremmalla sisulla kramppaamisen tunteen kasvaessa loppuun asti. Tänään sitten kävin vain kävelemässä, anoppilassa käynnin jälkeen ei oikeen jaksa vatsa pulleena juosta. Snyn viime kuussa lähettämä lankakin pääsi tällä reissulla puikoille, paljon ei edennyt ajomatkan mennessä ja muutaman rivin siellä, kun oli muuta tekemistä. Mies vaihto kesärenkaat ja minä siivosin auton. Oisin kyllä vaihtanu renkaatki, mutta mies ei antanu, oli ilmeiseeen hänen vuoronsa tällä kertaa. Minä kun oon isältäni ollut kyselemässä jo teininä miten mikäkin tehdään, niin oon sitten saanut opin ihan tekemällä. Kun kerran kiinnosti, niin isä otti minut tekemään neuvoi vain vierestä... nykyisin nuo autot vaan on niin täynnä elektroniikkaa että enää ei onnistu kuin se renkaiden vaihto.

Huomenna sitten yritän saada seuraavaa postausta ilmoille... pitää vaan saada kuvat otettua. Ja onhan tässä arvontaakin mietitty, kun tässä on blogi täyttänyt vuosia (kolme vuotta täällä hilluttu) ja huomenna tulee itellekkin kiva tasaluku täyteen. Hidasteena vain huomisen työvuoro, mutta tässä pääsiäisen aikaan yritän saada tuon kuvattavan esittelyyn sekä keksittyä tuota arvontaa. Nyt mä neulon vielä pari riviä ja sit lähden nukkumaahan, että jaksaa viideltä nousta.

lauantai 12. huhtikuuta 2014

"Sun jämät on paremmat kun mun jämät"

Toisten jämien mielenkiintoisuudesta keskustelimme pari viikkoa sitten ystäväni mehtäemännän kanssa puhelimessa. Ja ensin keskustelimme jämien vaihdosta, idea sitten jalostui puhelun aikana, lopputuloksena kolme kerää sulle ja kolme kerää mulle. Yksi noin seiskaveikan paksuisista langoista ja kaksi kerää noin nallen vahvuisista langoista. Nämä matkasivat mehtäpirtille...


Sovimme ohuemmista tekevämme sukkapariin sopivat kerät. Minä vielä päätin tehdä kerät samanlaisiksi, eli jämät puoliksi ja kahteen eri kerään. Valitettavasti en sitten muistanut kuvata keriä jotka itse sain... hih, kummitätin lahjasukat piti saada ajoissa postiin ja kovasti poltteli sukkien aloitus. Viime viikon torstaina sitten startattiin sukat ja minun sukkani valmistuivat torstain ja  perjantain taitteessa.


Pituutta noihin tuli kivasti ja hauskat niistä tuli. Tuolla oli jopa pari lankaa joista tuli juttuja mieleen... mehtäemäntä pyysi minua ostamaan yhtä noista langoista hänelle, kun hän ei sitä paikallisista liikkeistä löytänyt, yksi lanka oli hänelle synttärilahjaksi lähteneestä Zeldan dippauksesta jämä.



Ja riemukkaat ja ihanathan näistä tuli! Eilen illalla olivat oivalliset väsyneisiin jalkoihini ja liekkö sukkien johdosta eivät olekaan tänään niin pahassa kuosissa mitä oletin. Vielä sitten olisi tuo paksumpi lanka, tekiskö siitä sukkaa vai huivia vai virkkaisko tyynynpäälliset vai ponchon? No se saa odottaa hetken ideaansa, on meinaan idea joka vihdoin lähti puikoille ja tuntuu jopa onnistuvan tällä kertaa... on muhinut hetken päässä ja aloitukset ovat epäonnistuneet ja vaatineet jatkojalostusta. Siitä sitten lisää kun valmista joskus... mutta käykäähän siis mehtäpirtissä kassomassa millaiset sukat tuli minun lähettämistäni jämistä. Ja tää oli oikeesti "yli" hauskaa (tuo yli sana kuuluu tänne meidän murteeseen... aina vaan kyllä kuulostaa minun korvissani hassulta vaikka pojatkin sitä käyttävät.), jännittävää ja mielenkiintoista. Oli hauskaa odottaa seuraavaa väriä (vaikkakin tuossa alakuvan etummaisessa sukassa ollut vaaleanpunainen pätkä säären kohdalla oli semmonen, eikö tämä ikinä lopu, heh) ja juurikin nuo langan tunnistukset oli kivoja.

Sitten siihen jalkojen väsymykseen, on ihan pakko riemuita täälläkin. Viime kesänähän siis kävin juoksemassa Oulussa elokuun alussa Extreme runin ja sehän oli ihan mieletöntä fiilistä, itsensä voittamista ja mahtavan hauskaa touhua, kipinä siis jäi ja tulipa syksyllä käytyä pitkiä lenkkejä juosten tämän jälkeen, odottaen vaan seuraavaa kesää ja uutta osallistumista. Viime vuoden runista voi lukea täältä. Huonoimpien kelien alettua jäi juokseminen syksyllä ja talven (joku voi kysyä minkä talven, hih) aikana en ole juossut, urheilut lähinnä olleet työmatkat pyörällä, jossa on vain yksi vaihde... täysillä. Minä en onnistu polkeen rauhallisesti vaikka miten yrittäisin, hetki ja taas mennään. Kerran tai pari hyppäsin kuntopyörän selkään ja siinäpä ne. Nyt on kovasti jo mieli alkanut poltella laittamaan tossua toisen eteen, on vaan vielä ollu semmoset kelit ettei oikee vaatetusta löydy, joko liian paljon tai liian vähän ja kumpikaan ei hyvä. Eilen sitten kävin vähän hakemassa vaatteita, lähinnä kesää ajatellen mutta kun niihin yhdisti pitkähihaista ja ja legginssejä niin johan olikin hyvä. Töistä pääsin kahdeksalta ja tovin kotona pyörittyäni ei poltetta voinut enää vastustaa ja niin vain oli tämä akka lenkkarit ja lenkkivaatteet päällä ovesta pihalla puoli kymmenen. Niin ja se hehkuttamisen aihe... menin meinaan suupielet korvissa tuolla, jalka vei minkä kerkes, piti oikeesti jopa välistä keskittyä pitämään vauhti, ettei lähde liian lujaa. Ja siis kuvitelkaa about puolen vuoden jälkeen ei tehny tiukkaakaan juosta puoleen tuntiin viittä kilsaa. Mitä pidemmälle etenin sitä leveemmin hymyilin, jalka oli kevyt ja koko ajan tuolla tutulla pätkällä tajus, hei mitä hitsiä mä olen jo täällä asti ja edelleen jalka vaan nousee kepeästi. En meinaan olis uskonu selviäväni ensimmäisellä kerralla viidestä kilometristä leikiten, en todellakaan. Ja tänään vähän, siis tooodella vähän tuntuu väsymystä jaloissa. Olen positiivisen yllättynyt oikeasti. Ja meillähän olisi niin kertakaikkisen upea päivä tänäänkin mennä, mutta järki mukana ja en lähde tänään, koska pitkän tauon jälkeen se kostautuisi ja pahimmillaan tappaisi tämän innon taas hetkeksi, eli tänään neulotaan ja tehdään muuta mukavaa, huomenna sitten mennään kipittämään.

Mahtavaa viikonlopun jatkoa kaikille!