tiistai 30. elokuuta 2011

ARVONTA

No niin ystäväiseni, päätin sitten kokeilla järjestää arvonnan. Toivottavasti mukaan lähtee muitakin, kuin kolme odotettavissa olevaa henkilöä.

Palkintona olisi kaulakoru.


Salpalukolla, hopeoidusta korumetalli linkeistä punottua ketjua, riipuksena fasetti hiottu musta lace akaatti, punaisia lace akaatti tuubeja, muutama jade ja onyx helmi mausteena.


Tätä voi siis lähteä tavoittelemaan arvonnassa, joka päättyy perjantain 16.9. klo 22.00.

Osallistuminen tapahtuu kommentoimalla tätä postausta. Yhden arvan saa kommentoimalla, kaksi arpaa mikäli on lukija tai ryhtyy lukijaksi, kolme arpaa mikäli mainostaa arvontaa toisessa tai omassa blogissa. Ilmoittakaa kommentissa monellako arvalla lähdette tavoittelemaan korua ja mikäli kommentoit anonyymisti, jätä sähköposti osoite tai jokin tunnistettava nimimerkki.

Onnea arvontaan!!!

Ja vielä hiukan tietoa akaatista voimakivenä:
"Muinoin akaatin uskottiin takaavan runsaat sadot, parantavan unettomuudesta ja karkoittavan ihosairauksia. Kiviterapian mukaan akaatti erottaa totuuden, hyväksyy olosuhteet, on voimakas tunteellinen parantaja ja tasapainottaa fyysistä energiaa. Akaatti antaa kantajalleen rohkeutta ja itseluottamusta, akaattilevyn voimat lataavat myös muita kiviä voimistaen niiden vaikutuksia."
(Tämä on lainaus Energiakeskus Indigon sivuilta)

sunnuntai 28. elokuuta 2011

Believe

Tämä kaulakoru syntyi katsottuani Negativen uusimman musiikkivideon kappaleesta Believe. Tässä linkki videoon: http://www.youtube.com/watch?v=Hwt2HA2ZD_w

Tässä itse kaulakoru.



Ketjuksi punoin itse muinaisketjua ja eteen tulee kolme erillistä kerrosta vaijerissa. Helminä tässä on valkoisia ja mustia lasihelmiä, hematiittia, onyxia, karneolia, kissansilmälasihelmiä, kultakiveä, helmiäislasihelmiä sekä kahta eri keltaista lasikristallia ja tuo metallihelmi.

Toivottavasti viitsitte katsoa videon ja huomaatte mikä korussa on ideana. Tässä tämä ihanan raskas koru kaulassa.


Ja tästäpä näkyy väritkin noissa ylemmissä kuvissa aivan oikein.

Tiedän, että äiti odottaa tätä kuvaa. Joten oleppa hyvä. Äitille tehty liila enkelikaulakoru.




Enkelissä liila folilasihelmi, antiikkihopeoidut metallisiivet ja korean jade. Kaulakoru papuketjua, johon linkitettynä liiloja kierteisiä lasihelmiä (jotka ovat samaa sävyä enkelin kropan kanssa) ja pari korean jadea.

Ja vielä, aiemmin tekemääni kaulakoruun äidin työkaveri pyysi tekemään korvikset. Tässäpä ne.


Kalkkiturkoosista ovat nämä. Lisäksi välissä ketjupätkä samaa mallia kuin kaulakorussakin. Toivottavasti miellyttävät.

Tänään minulla olisi ollut vientiä. Kaverini perheineen kävi kylässä ja hoidin pikku neitiä kirpparireissun ajan. Olin tämän jo ehtinyt sopia juuri, kun tuli viesti, että töissä eräs sairaana ja sielläkin tarvittaisiin, mutta sen sitten jouduin jättämään välistä. Näin se joskus menee, tarvetta olisi revetä useampaankin paikkaan yhtä aikaa. Nyt jälleen kerran katsomaan nukku-ukkoa.

keskiviikko 24. elokuuta 2011

Sormus itselle

En tiedä mikä minut sai tilaamaan sormuspohjan ja pohjaan sopivan kapussin, mutta niin vain tein ja tämä olikin oikeasti todella positiivinen yllätys. Ja tietysti aineita kiinnitykseenkin tarvitsin. Halusin tämän sormuksen olevan aitoa hopeaa ja kyllähän se hinta kirpaisi. Kuvassa vielä pelkkä pohja näytti aika kolholta, mutta sormessa kiven kanssa tämä onkin ihanuus.


Kivenä on horoskooppini (oinas) yksi onnen kivistä, karneoli ja nimenomaan punainen. Tässä kuvassa näkyy tuo kaunis sävyn muutos tuossa toisella reunalla. Sitten kuva toisesta kulmasta.



Tässäkin näkyy tuota kaunista punaista hehkua. Aivan kirkkaassa valossa tuo tietysti on parhaimmillaan, mutta näin iltasella parvekkeella kuvattunakin näkyy hienosti. Vielä kuva enemmän ylhäältä päin.



Voi kunpa osaisin itse tehdä sormuksia alusta loppuun. Ehkä jonain päivänä löydän  itseni kurssilta, kuka tietää tai sitten tämänkin opettelen itse, kuten muutenkin tämän koruilun olen opetellut, syynäämällä kuvia, lukemalla netistä jotain ohjeita ja kokeilemalla.

Tämä sormus innostus lähti täältä: http://marissauniikkejakoruja.blogspot.com/ siis aivan upeita luomuksia ja minähän olen aina ollut tunnetusti heikkona sormuksiin. Kauniita hänen kaikki korunsa ovat, mutta nuo sormukset herättävät oikeasti himon saada ne.

Nämä seuraavat korvikset vaativatki hiukkasen enemmän työtä. Jos en olisi ihminen, jonka on pakko saada aloitettu valmiiksi, olisin ollut ajoissa nukkumassa toissa iltana. Mutta kun en ole, niin ei riittänyt toisen valmiiksi saaminen, vaan oli pakko tehdä se toinenkin, vaikka aikaa meni ja aamulla oli kello herättämässä viideltä. Ja niin, kaikissa asioissa siis en todellakaan ole heti valmiiksi tyyppiä, mutta korujen kanssa olen sitä todellakin. Tässä siis minun valvottajani.



Näissä siis kaksi hopeoitua sydänlinkkiä, niiden välissä pieni pätkä muinaisketjua, swarovskin kristalleja punaisena, vaalean lilana ja shampanjan sävyssä lisäksi pienet hematiitti rondellit. Nämä ovat suht pitkät, mutta kuitenkin nappi mallia. Lisäksi kuvattuna korvassa paikallaan.


Tänään poikkesin myös aarrejahdissa Helmisatamassa, ja paljon tarttui mukaan. Osa ihan tulossa olevia juttuja ajatellen ja osa ihan vaan ihanuutensa ja pienen idean siemenen alkaessa itämään helmiä siellä hypistellessä. Ja kun oli vaan ihan pakko ostaa niitä pinkkejä helmiä vähän lisää, vaikka en vielä ole niistä edellisistäkään saanut mitään toteutettua. Toivon mukaan huomenna sitten posti tuo kivan kuoren tullessaan, että pääsen muutaman päässä muhivan idean toteuttamaan. Kun huomenna on vielä vapaa päiväkin, ihanaa.

tiistai 23. elokuuta 2011

Oranssit esittelyyn

Kuten aiemmin lupasin, laitan nyt esiin nämä oranssit kaunokaiset. Toinen on vähän jyhkympi ja toinen erittäin siro. Ensin jyhkympi.


Tässäpä tämä komeus. Karneolia pyöreinä ja riipuksena fasettihiottuna pisarana, kissansilmälasihelmiä, helmiäislasihelmiä, antiikkihopeoituja metallihelmiä ja lasikristalleja. Ja vielä lähikuvaa.



Sitten sirompi versio.



Tässäkin karneolipisara, helmiäislasihelmiä, ruusukvartsia ja siemenhelmiä.


Tässä tämä pisara on vaaleampi sävyltään verrattuna tuohon toiseen, joten tästä tuli vähän vaaleampi muutenkin sävyltään.

Vielä tuosta Elinalla tekemästäni rannekorusta toinen versio. Toinen työkaverini halusi myös samoilla helmillä, mutta en ihan samanlaista halunnut tehdä. Pitää niissä aina jotain eroa olla.



Elikkäs helmiäiskukka, hematiittia ja liilat lasikristallit. Värit vaan taas hevonkukkua, kun oikeasti ei todellakaan noin sinisen sävyinen.


 Semmoisia tällä kertaa.

sunnuntai 21. elokuuta 2011

Suklainen sunnuntai

Tänään on satanu vettä ja muutenki ollu masentava ilma. Pientä piristystä sitten tähän päivään tuli tuolta mun aarre arkusta. Ruskeita helmiäislasihelmiä, joita olen pyöritellyt jonku aikaa mielessä ja tänään ne sitten löysivät muotonsa. Ja jotenkin tästä setistä tulee mieleen suklaarasia.






Eli tummanruskeista ja vaaleanruskeista helmiäislasihelmistä linkitetty kaulakoru, rannekoru ja korvikset. Ja koska siitä tuli suklaarasia mieleen, täytyihän sinne muutama rusetti laittaa. Kaulakorussa kaksi, eri korkeuksilla, tuo vähän särmää. Riipuksena kuun sirpillä uinaileva enkeli, se vaan kuului tähän settiin.

Aamulla Maijakin osallistui Muumien katsomiseen poikien kanssa.



Söpösti kaikki rivissä vieretysten olkkarin pöydän reunalla katsomassa Muumeja. Tällaista suklaa sunnuntaita meillä.

Lauantai illan huumaa

Näin rauhaisan lauantai illan kunniaksi tein sitten ensimmäisen tilauksen ulkomailta. Katotaan miten käy. Eilen jo olin yhdestä paikkaa todella innokkaana tekemässä tilausta, mutta mutta, sielläpä oli sitten toimituskustannukset hurjissa lukemissa. Itse tilaus olisi ollut pienemmällä summalla, mitä tavaroiden toimituskustannukset olisivat olleet. Tuumasin sitten, että tämäpä jäikin nyt sitten tähän. Harmittaa kyllä vähäsen, mutta kyseinen kauppa ei sitten ollut minua varten.

Tänään sitten ehdin pyörähtämään kirpparillakin, kun mies heräsi suht aikaisin tänään. Ja siellä se raukka taas raataa koko yön. Eipä olla tällä viikolla taas paljon muuta puhuttu kun hei ja heippa. Tänään sitten ehdittiin vähän kuulumisiakin vaihtamaan. Ja kävihän tuo äijäporukka pelaamassa futista, kun olin siellä kirpparilla. Esikoinen olisi jopa halunnut yksin jäädä treenaamaan, kun juniori ja isi väsähtivät. Mutta ei kuitenkaan ihan vielä, vaikka kenttä tuossa melkeen takapihalla onkin.

Mutta siis kirpparista olin kertomassa. Paljon oli porukkaa ja osa pöydistä kyllä jäi sitten pelkän vilkaisun varaan. Jotain mietin, että otanko vai enkö ota, mutta kun en ollut varma saivat jäädä pöytiin. Mutta yhden löydön mä tein. Kun tajusin minkä aarteen sain käteeni ja toinen asiakas lähetyi tuli kiire pitääkin se koko ajan kädessä. Ja tietysti piti pöytä syynätä tarkkaan josko siellä olisi muita vastaavia. Tässä siis aarteeni.


Kiviriipus, ihastuin heti. Jopa pientä idean tynkää on pyörinyt päässä. Vielä en tätä kuitenkaan ole alkanut toteuttamaan. Samassa pöydässä kyllä oli myös simpukkariipus. Olivat Israelin tuliasia molemmat ja siksi simpukka saikin jäädä sinne. Sen kuoren kuperalle puolelle oli kullattu Israelin lipusta löytyvä tähti ja lisäksi se oli täytetty kirkkaalla lasimassalla, joka sitten pilasi minun mielestäni muuten kauniin simpukan.

Syksyn tulo kyllä näkyy jo korujen väreissäkin. On tullut tällä viikolla tehtyä yksi ruskean ja muutama oranssin sävyinen koru. Tässä yksi niistä ja yllättäen enkeli siitäkin riipuksena löytyy. Tämä ei ollut ihan sitä mitä tällä hain, mielessä se näytti niin paljon paremmalta. Mutta kaunis tämäkin silti on.



Karneolia, helmiäislasihelmiä, raita-akaatti kolikoita, antiikkihopeoituja helmiä sekä siemenhelmiä. Enkeli siis roikkuu salpalukosta. Ja enkelissä siis foliolasihelmi, lasisiivet ja karneoli.



Tällä kertaa kuvissa ihan todellinen värimaailmakin. Kiitos siis Outi vielä pienistä kuvausvinkeistä.

Nyt on todistetusti Maija ja Harli taas ystävyksiä. Ihan ei vielä kaulakkain nukuttu. Mutta pylly vasten pyllyä, pum pum-tyylillä kuitenkin. Tämän hetken ikuistin esikoisen sängystä, jossa Maija päivisin erittäin mielellään nukkuu.


Sitte mä olin vielä niin inhottava, että halusin paremmin näkyviin neidit kuvaan ja pyörin tuossa kameran kanssa, että olihan se jo pakko noidenkin nostaa päätään. Tässä siis pikkasen parempi otos.



Meinasin jättää tähän, mutta jospa minä nyt vielä yhden näistä syksyn väreistä esittelen.



Tämä meni myös eräälle työkaverilleni. Hän pyysi rannekorua, jossa olisi syksyn sävyjä. Heti tuli idea, joka on tässä. Punaruskeaa raita-akaattia, tiikerinsilmää ja fansy jaspista (valikoin siitä tähän sointuvia rusehtavia yksilöitä). Pieni salpalukko ja pienet helmet linkitettynä kaksi rivisesti isojen väliin.

Ne kaksi jäljellä olevaa esittelen myöhemmin, ehkä huomenna, ehkä joku toinen päivä. Ne on tehty tarjolle oranssia ja siroa haluavalle. Katsotaan onko niistä mieleiseksi.

perjantai 19. elokuuta 2011

Tyttö nimeltä Romeo

Tuossa eilen kuvia alkaessani koneelle laittaessa, meidän kuningatar keimaili taas vaihteeksi. Joten muutaman kuvan sitten nappasin myös hänestä ja vähän leikittelin niiden kanssa. Todellakin oikea nimi on Romea, koska minulle sanottiin hänen olevan poika, mutta kuinka sitten kävikään... tytöksihän hän paljastui. Kutsumanimenä on sitten ollut Romppu. Romppu kun on ensimmäinen kissa, joka tuli minun kaverikseni kun muutin ensimmäiseen omaan asuntoon, en tiennyt silloin rehellisesti sanottuna mitään kissoista. Vieläkään en tietäjä ole, mutta kyllä kokemus ja aiempi Kissatalon toiminnassa mukana oleminen on tuonut roppa kaupalla tietoa. Mutta tässäpä kuningattaren eilinen keikistely vähän muokattuna.



 Ensinnä mua piti vähän houkutella kattomaan kameraan päin


 Sitte mä katoin vähän aikaa


Mutta ei se ollu hyvä mun mielestä, joten...


Mä sitte tulin tuohon olkkarin pöydän eteen poseeraamaan kunnolla, pitäähän sitä arvokkuutta olla poseerauksissa.
 Että tämmöstä leikittelin näiden kuvien kanssa, näin aamun kunniaksi. Kun lapset on hoidossa ja mies nukkuu yövuoronsa jäljiltä. Tämä viikko on mennyt yllättävän hyvin, kun aina aiemmin nämä yövuorot ovat yhtä tuskaa poikien kanssa. Me kun ei silloin keretä näkemään kun vain aamulla melkeimpä vain aamupalan ajan. Mun on nimittäin pakko itse tehdä iltavuoroa, kun miehen vuoro loppuu ns. liian myöhään ja mulla aamuvuorot alkais ns. liian aikaisin. En voi viedä lapsia vielä niin aikaisin, että ehtisin itse töihin ja mies ei ehdi kotiin, jotta ehtisin töihin ja hän veisi lapset. Olipas sekava teksti.

Kuvia uusista koruistakin on, niitä en taida kaikkia kerralla julkaista. Olen nimittäin miettinyt, että taidan ympätä aina yhteen postaukseen vähän liian montakin kuvaa. Ajattelin kokeilla, josko tulisi päivityksiäkin useammin, kun olisi noita kuvia valmiina ja ehkäpä se selkeyttäisi tätä hiukan.

Tämä koru on kustin poljettavana ja jos hyvin käy saapuu tänään uudelle omistajalleen. Tämä on tehty toiveiden mukaan, eli on ns. tilauskoru.


Enkelihän se taas on. Enkeli-kausi menossa, mitä ilmeisemmin. Enkelissä siis foliolasihelmi, ab-lasisiivet sekä korean jade. Ketjuun linkitettynä korean jadea, akaattia ja lasikristalleja.



Lukko haluttiin eteen ja enkeli siitä roikkumaan. Lukkona siis sydän papukaijalukko, aika iso kokoinen ja vastakappaleesta sitten pieni ketju pätkä ja siihen enkeli.



Ja jipii, kerrankin onnistui hyvin kuviin oikeat sävyt. Kiitos neuvoista Outi! Vieläkin se on vaikeaa, mutta kyllä uusimmat kuvat on jo paljon lähempänä totuutta. Ammattilaisen neuvoja kannattaa aina kysellä ja kuunnella, tietysti asiaa auttais vielä kunnon järjestelmä kamera, mutta ehkäpä se ei ole järkevä hankinta, kun en tuota kuvausta harrasta ihan tosissaan.

Niin ja aamulla ei esikoisella ollut kurkku kipeä. Että ehkäpä selvisimme säikähdyksellä flunssan suhteen. Vielä en hehkuta, mutta toivon näin. Ihanaa tulevaa viikonloppua kaikille!


Ps. Olen miettinyt arvonnan järjestämistä, mutta kun en tiedä onko minulla vain kaksi osallistujaa... pistäkää kommentteja jos olisi salaperäisiä lukijoita, jotka olisivat valmiitä arvontaan osallistumaan.

Sieltä se syksy hiipii pikkuhiljaa

Esikoisella alkoi tällä viikolla eskari, on se jo iso poika. Tänään eskari/hoitotäti kertoi, että oli poikaa ja hänen kaveriaan samassa ryhmässä joutunut toppuuttelemaan eilen tehtävien teossa, kun olivat niin innokkaina niitä tehneet. Ja hänestä oli ihanaa, kun on pojistakin löytyy näin innokkaita. Anteeksi kello onkin jo yli puolen yön, eli eilen kertoi.

Ilmat on tosiaan viilenneet jo, vaikka monet tuntuvat edelleen kulkevan jo aikaisin aamulla ihan kesähepenissä, mutta mua on jo alkanut paleltaa välistä. Ja esikoinen valitteli aamulla, että kurkku on vähän kipeä. Jospa ei sairastuttaisi flunssaan ihan vielä. Vaikka vuosi sitten elokuussahan mulla oli se kamala kurkkukipu. Melkein viikon elin (ja tietysti se oli minun viimeinen kesäloma viikko) särkylääkkeiden voimalla. Kurkku oli niin kipeä, että en voinut kunnolla edes puhua ja säteili korvaankin niin pahoin, että sekin tarkistettiin tulehduksen varalta ja kaiken näkösiä nieluviljelyjä otettiin. Mutta mitään angiinaa tai muuta vastaavaa ei löydetty. Kumpa nyt välttyisimme flunssalta, ei vaan huvittaisi olleskaan sellaiset sairastelut nyt, kun vielä on kesäisiä päiviä jäljellä.

Tämä kaulakoru meni työkaverilleni A:lle. Hän näki Elinan äidille tehdyn ja halusi tuota spiraaliketjua. Punoin tämän ketjun 6mm lenkeistä, kun se edellinen oli 5 mm. Ja hän halusi sinistä kiveä. Ehdotin sinistä onyxia ja koska se on hänen horoskooppi kivensä, sopi se tähän loistavasti.


Ja korvikset hän halusi myös. Tässäpä se setti. Nyt sitten vielä rannekoru täydentämään settiä. Tämä väri on todellakin hänen värinsä, sopii todella hyvin hänelle ja korvikset onnistuin tekemään juuri oikean mittaiset. Lyhyemmät tai pidemmät eivät olisi olleet niin upean näköiset hänen korvissaan. Mutta kuten sanoinkin hänelle, paras kiitos tästä työstä oli hänen ilmeensä, niin onnelliseksi hän tästä setistä tuli ja odottaa jo innolla ranneketjua. Hän todellakin oli yhtä hymyä.

Seuraavaan postaukseen sitten vähän enemmän kuvia. Nyt täytyy lähteä unten maille, jälleen kerran. Tämän kuvan myötä hyviä öitä, joku kun könnää tuossa olkkarin pöydän alla mamin lähellä. Ja tietysti tulee sänkyyn minun tyynyn viereen, kun sinne tästä siirryn.


lauantai 13. elokuuta 2011

Niin se viikko taas vierähti

Paljon on tähänkin viikkoon mahtunut. Viime viikonloppuna olin töissä ja meillä oli vieraita. Silti olen jotain saanut aikaan kuitenkin. Elina halusi rannekorun, sen siis hänelle tein. Myös enkelikorviksia on tullut tehtyä lisää ja eilen leikittelin ja vääntelin metallilankaa ja niinpä syntyi muutama korvakoru pari. Myös yksi kaulakoru on tullut tehtyä, siitä lisää sitten kuvan yhteydessä.

Tässäpä ensin Elinan koru.


Liila simpukankuorikukka, liiloja lasikristalleja sekä hematiittia papuketjussa. Lukon vastakappaleen vääntelin itse ja siinä on lenkin ympärillä siemenhelmiä.

Sitten niitä enkeleitä.



Ensimmäisenä on se aiemmasta postauksesta unohtunut kuvaus. Siinä koreanjade, lasisiivet ja swarovskin kristallibicone. Näissä muissa Swarovskeja sekä lasisiivet. Viimeiset ovat kullatut ja muut hopeoituja. Värit eivät aivan näytä tältä luonnossa, ovat paljon upeammat. En tiedä onko tämä minun itse tekemä standi vai mikä, mutta jostain syystä nuo värit aina vääristyvät. Tai sitten en osaa käyttää meidän kameraa oikein ja asetukset väärässä. Syytän ennemmin standia.

Tässäpä seuraavaksi niitä eilisiä vääntelyitä. Muitakin oli, mutta ne sitten jäivät vielä suunnittelu asteelle.




Ylemmissä pientä papuketjua, kiekura siis itse väännelty, hopeoidut napit, lasihelmiä. Ja alemmat ovat koukuissa, kiekura taas vääntelyä ja linkitettynä punaiset lasikristallit sekä kivihelmet, mahdollisesti ovat opaalia. Ostin vain nauhan Turusta ja en sitte älynny kysyä mitä kiveä mahtavat olla.

Sitten parit muut korvikset, jotka tuossa illalla väkertelin.





Kahdessa ensimmäisessä kuvassa ovat samat korvikset, mutta värejä en saanut tuossa simpukkarasiankaan päällä näkyviin kunnolla. Noita antiikkihopeoituja pohjia olen usein pyöritellyt käsissäni, mutta jotenki en ole niihin vielä saanut otetta. Nyt kuitenkin tuli nämä mieleen ja toteuttamaan. Niissä siis tumman punaisia ja mustia lasikristalleja sekä helmiäissiemenhelmiä niiden välissä ja ovat koukuissa.
Alimmassa kuvassa taas yksi versio jo näistä aiemmin syntyneistä. Niissä siis simpukankuori helmet ja erikokoisia lasikristalleja.

Seuraava kaulakoru syntyi maanantai iltana. Kuten väristäkin huomaa mieli oli aika matalalla ja riipus kuvaa kyyneleitä. Sain siis suru-uutisia maanantaina töistä kotiuduttuani. Tämä onkin ensimmäinen koru jolla oikeasti on nimi: Surun kyyneleet. En kuitenkaan halunnut pelkkää surua tähän koruun, vaan myös toivoa ja siksi siinä on myös valkoista ja kirkasta.




Tässä on siis mustia ja kirkkaita lasikristalleja, tummia ja valkoisia makeanveden helmiä, hematiittia, helmiäislasipisarat ja helmiäissiemenhelmiä. Tämä on siis enoni muistolle. Ja koska noita pisaroita jäi kaksi jäljelle, halusin tehdä korvikset tähän kaulakoruun. Kaulakoru, kuten korviksetkin ovat pienet ja sirot. Tässä siis korvikset, joissa pisarat sekä mustat lasikristallit napeissa.




Tämä on siis ollut osittain raskas viikko. Pääsimme myös mieheni kanssa kaksin syömään ja leffaan, oi mitä luksusta viettää yhdessä rento ilta kaupungilla. Valitettavasti keskiviikko on nimensä mukaan keskellä viikkoa ja ei sitten torstain ollessa molemmilla työpäivä, enää uskallettu käydä parilla. Mutta ihana ja rentouttava ilta oli meillä, nyt taas jaksaa noiden pikkuriiviöiden kanssa. Hyvää viikoloppua kaikille.

Ps. En ole asiaa itse niin ajatellu, mutta eilen äidin kans jutellessa huomasin, että kaulakorut näyttää pidemmiltä kuin mitä oikeasti ovat, kun tuo standi on tehty tuon esikoinen mallina, eli huomattavasti pienempi kuin aikuinen ihminen on.