torstai 19. lokakuuta 2017

Lokakuun salaisuuksia

Just ennen töistä lähtöä tuli viesti, että ois paketti tullunna. Pyöräilin sitten eri reittiä töistä kotiin ja koukkasin paketin matkaan, olipas mukava mennä välistä eri reittiä ja ihana ilmakin oli poljeskella. Kerkes oikeen nauttia syksyn väriloistosta, vaikkakin pisti silmään ja on pistänyt jo useamman päivän, että meillä se painottuu todella vahvasti keltaiseen. Jännä kun en ole aiempina vuosina ainakaan kiinnittänyt huomiota siihen, että syksy loistaa lähes pelkästään keltaisena. Kaunista silti.

Niin se paketti. Se olikin tämän kuukauden sny paketti. Heti huomasin että paketti oli ehkä saanut vähän kolhuja ja vähän jännitin sisällön vuoksi, kun ääntäkin kuului. Ei onneksi mitään ollut rikki mennyt. Ensimmäisenä kun paketin avasin oli vastassa Postinen, se mainoslehdykkä. Kävi mielessä, että onkos siinä ollut jokin neuleohje ja se mennyt ohitse minulta. Ei ollut, vaan tajusin sen olleen vain suojana paketin päällä kun teippaukset oli siinä kohtaa. Itsekseni sitä hymyilin tutkiessani paketin sisältöä. Ja olihan taas ihana sisältö.


Teemana oli veden värejä tässä kuussa ja juurikin minua miellyttävät sävyt oli snyni tähänkin löytänyt. Kuva vääristää värejä, mutta todella herkullisia ovat langat väreiltään.


Kaksi kerää Fabelia ja sävyn nimikin oli sininen laguuni. Mutta ei yhtään liian sinistä vaan enemmän turkoosia. Sormet syyhyäisi näiden kimppuun... mutta jospa nyt hillitsisin itseni aloittamasta jälleen kerran uutta... viime kuun langoistakin on sukat jo tulollaan. Sitten tuo toinen lanka, Alize angora gold, näen sen jo juhlavana pitsihuivina. Snyni tämän langan kanssa vähän jännitti, kun en tekokuiduista pidä ja tässä on suurin osa akryyliä. Mutta ole huoleti Snyni, osasit tämänkin valita niin, että miellyttää minua. On todella pehmoisen tuntoista, ei yhtään muovista, kuten kirjoititkin. Ja nyt tässä jopa tajusin, että tuostahan voisi tehdä juhlatopinkin, niin reilusti metrejä tuossa kerässä on. Hmm... nyt kun joku osaisi minulle katsoa joko topin tai pitsihuivin ohjeen tähän, vink vink sinulle snyni. Eli tämä lanka alkoi myös jutella minulle heti, voit olla huoleti. Ja kun kirjoitit tämän olevan onnistunutta lankaa akryylistä huolimatta, niin onhan myös villalangoissa eroja, toiset on todella huonolaatuisia ja toiset ei. Itse en vain ole innostunut kokeilemaankaan kovin erilaisia akryylejä, vaan ne ensimmäiset kokemukset on olleet heti sitä narisevaa muovilankaa ja sillä kokemuksella jatkuneet. Joten tämä lanka todellakin saa mahdollisuuden. 


Paketissa oli myös neuloja, molemmat itseasiassa neuloja joita on tullut katseltua, mutta ei vielä ostettua. Tai noita sydänneuloja olen vissiin jollain aiemmalla kierroksella ostanut parilleni, itselleni en. Ja viimeksi tällä viikolla lankakaupassa katselin noita Knit Pron päättelyneuloja, jäivät edelleen kauppaan. Ihan hyvä, koska nyt niitä sain. 


Sitten paketista löytyi kahvipurkki, jossa oli sisällä kahvia ja ihanaakin ihanampi kissalusikka. Tuosta kahvista pitikin kysyä, että onko jotain erikoiskahvia vai ihan peruskahvia? Tietää vähän koska avaa pussin. Erikoiskahvit on vapaa päivän luksus hetkiin ja tavallista kahvia voi sitten juoda koska vaan. Tuo kahvipurkkikin on ihana. Nyt mietinkin, että otanko kahville käyttöön vai pistänkö jotain muuta. Kun nykyinen kahvipurkki on todella ihana myös. Teellekkin on oma rasiansa jo hyllyssä, että tänne voisi sitten vaikka laittaa pojille kaakaojauheet... Mietinnän paikka, koska molemmat kahvipurkit haluan esille.

Ja sitten se oikea luksus... Niin ihanat tennarisukat. Sinulla on Snyni todella tasainen käsiala, upeaa jälkeä. Ja koko just eikä melkein. Ihana tulla töistä kotiin ja vetää nämä sukat jalkaan, tai juoksulenkin jälkeen. On ihana vetää toisen tekemät sukat jalkaan, kun tietää ne tehdyn ajatuksella minulle.


Mies kysyi näistä heti, että oliko ohjetta matkassa. Menin sitten möläyttämään, että kyllä näistä näkee miten tämmöiset tehdään. Olin meinaan ennen hänen kotiin tuloa kerennyt tutkia sukkien rakennetta hyvän tovin. No hän sitten kovasti innostui ja osasi heti sanoa mistä langasta hänelle voisin tällaiset tehdä. Myönnän muutaman kerran on tullut tänään hänen edessään esiteltyä sukkia, että kun minulla on hienot ja todettua, ettei tarvitse itse edes tehdä kun sain jo nämä. Vaikka hänelle en taida kertoa... ehkäpä isänpäivänä löytyy omat tennarit hänellekkin. Onhan meinaan jo pakko arvostaa sitä, että hän kaikista minun lankajemmoista jopa tiesi missä hänen tarkoittamansa lanka löytyy. Ihan kävi varmuudeksi näyttämässä, että tätä tarkoitan.

Otin pikku päikkärit tässä kun olin ensin töiden jälkeen tehnyt ruoan ja kuvannut paketin sisällön. Muru tulee yleensä päikkykaveriksi, tässä näette kuinka lähellä mamia pitää päästä ja kovan hurinan kanssa. Mies meidät ikuisti. Muru mamin pieni unisieppari ja lämmitin.


Eli iso kiitos Snyni jälleen paketista. Nyt vain tosiaan on mietinnässä, saako taas aloittaa yhden uuden, ehkä kaksikin työtä, jos ei tee jotain välistä valmiiksi? Eli todellakin taas niin minulle kasattu paketti ettei toista. Vaikka viime kuussa ja tässä kuussa on tuo värimaailma ihan erilainen, olet molemmissa löytänyt ne juuri minun sävyni. Ja löysit jopa sen akryylisen langan jolle annan ehdottomasti mahdollisuuden, kun vain löydän sen oikean ohjeen, tämä lanka nimittäin ansaitsee jonkun vähän juhlavamman mallin.

Ehkäpä tässä jo pian jotain valmistakin tulee... jos vaikka malttaisi jotain keskeneräisiä viimeistellä. Nyt hetkeksi sohvan nurkkaan ennen nukkumatin tuloa. Värikästä syksyä kaikille!

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Syyskuun salaisuuksia

Tänään sain ilmoituksen syyskuun sny-paketin saapumisesta. Taikapalloja kaksin kappalein ja aivan hurmaava kortti. Päätyi työpöytäni eteen seinälle.


Aloitin kerimisen tuosta neliön mallisesta ja ihastelin langan tuntumaa sormissa. Kovin oli tutun tuntoista, mutta en saanut kiinni mitä lankaa tämä on. 


Kerimisen jälkeen paljastui langaksi hot socks, on yksi mieluisista langoista. Eli turhaan huolit snyni, että ohuet langat eivät ole sinulle tuttuja. Ja nuo värit ovat todella ihanat. Suorastaan harmittaa tällä hetkellä, että totesin 2mm pyörö karbonzieni teräosien olevan irtoamaisillaan ja niillä en voi alkaa sukkia tikuttamaan. Olisin muuten varmasti heti aloittanut näistä keristä sukat varpaista, että tulisi koko kerät käytettyä pitkiin sukkiin. Nyt on siis puikko ostokset edessä, mutta karbonzeja en osta, ettei käy uudestaan näin. Olen huomannut teräosan pikkuhiljaa irtoavan lähes kaikista omistamistani karbonzeista. Ei kiva. Kerän sisällä oli hiusväri laatikko ja mielessäni hihittelin itsekseni, mistähän snyni tiesi harmaiden ilmaantumisen alkaneen. Väriä sieltä ei kuitenkaan löytynyt vaan virkattu orkidea, ohje sille sekä ihana pieni valokuitu perhonen. Nellikin tuli tarkkailemaan kerimistäni, ensin tutkittuaan tyhjän laatikon, mamman laadunvalvoja. Ja sitten toisen kerän kimppuun...


Sieltä alkoikin paljastumaan vaikka ja mitä. Teetä tuli ensimmäisenä, sitten todella kaunis avain-avaimenperä. Ei taida päätyä avaimenperäksi vaan koristeeksi, kunhan sille sopivan paikan keksin. Kerä kätki sisäänsä vielä kaksi fazermint suklaapatukkaa, lisää teetä, ihania perhosnappeja (taitaa päätyä sukkia koristamaan) pieniä made with love sydämiä. Niitä olikin niin reilusti, että jokusen ehkä jopa raaskin käyttää. Minulla kun tahtoo olla jemma niminen paikka kaikelle tuollaiselle, josta niitä hypistelen mutta en raaski käyttää. Siksi vastaavia pitääkin ostaa aina iso setti, kun sitten kuitenkin niitä on kiva lahjoihin laittaa. Sisäinen harakkani vain ilmenee näissä asioissa, kuten monesti myös lankojen kanssa. Mutta sittenhän aloin kerän lopun lähetessä katsomaan, että vielä tulee uutta lankaa...


Vielä oli siis yksi yllätys taikapallossa, kerä zauberballia... ja nyt sitten onkin ongelma kun ei tiedä yhdistänkö nämä pitkiksi sukiksi vai teenkö omat sukat molemmista, vai kenties huivin tuosta zauberista. Ja tuo olikin sitten jo hemmottelua snyltäni, monesti kun on noita tullut meinattua mutta vaan meinattua ostaa. Olen aika äimistynyt kuinka upea lähetys tämä olikaan.


Todella minun näköinen paketti, väritkin niin upeita. Töitähän on sen sata kesken, mutta nämä huutaa ja kovaa. Pitää vaan yksi juttu tiputtaa puikoilta, että pääsen sitten edes jommasta kummasta langasta sukat tekemään. Eli todellakin olet upeat langat minulle valinnut vaikka ei sinulle ominta alaa ohuet sukkalangat olekaan. Tähän on kyllä minimi budjetti heittänyt häränpyllyä viuhuen vain. Mutta tämä kyllä piristi päivääni suunnattomasti, olen eilisestä lähtien palellut. Muuten ei juurikaan ole oireita, että tulisin kipeäksi, väsyttää ja viluttaa vain. Tokikin voi selittyä myös lauantain urakalla. Menin taas kerran haastamaan itseni juoksemisessa ja juoksin tähän asti pisimmän matkani, 25 km. Osallistuin Botnia löppet kisaan ja vesisateessa juostessa voi joko olla flunssaa tai sitten on vaan vielä energia vajetta, ainakin nälkä on koko ajan. 

Mutta nyt alan asettumaan soffalle puikkojen kanssa ja valmistautumaan keskiviikko illan parhaaseen radioshowhun. Radio Helsinki ja sieltä Raitsikka & Tokela show... nannaa korville.

maanantai 28. elokuuta 2017

Postia ja muistojen sukat

Pitkästä aikaa tännekkin jotain. Aktivoitumisen aiheutti syksyn sny kierrokselle mukaan lähteminen ja tänään tipahtikin postiluukuusta ensimmäinen yhteydenotto. Piristävän värikäs kortti herkullisen kuvan kera.


Todellakin blogi on ollut omissa oloissaan. Rakkaani ovat tarvinneet kaiken minulta liikenevän ajan alkuvuodesta ja nyt alkaa tilanne tasoittua. Oli siis aika piristää itseäkin snyhyn mukaan lähtemällä, kun juoksukisatkin ovat viimeistä vaille purkissa tältä kesältä.

Nämä sukat on todelliset muistojen sukat. En edes tajunnut alkaessani näitä tekemään, että kaikki langan jämät liittyvät toisiinsa erittäin tiiviisti. Tajusin asian vasta ensimmäisen sukan varren oltua valmis.


Yhden kerroksen raitoja ja näistä tuo enemmän kirjavampi lanka on jämä rakkaan kummityttöni sukista, sinisävyinen lanka on hänen pikkuveljensä sukkien jämä. Ja sitten tuo harmaa alpakkalanka on sukista, jotka tein helmikuussa itselleni erään keikan jälkeen. Tuolla keikalla olin samaan aikaan todella surullinen, itkuinen ja samaan aikaan sain keikasta uskomattoman keveyden ja hyvän olon. Sitä energiaa minkä tuosta keikasta sain ei voi pukea sanoiksi.

Olin edellisenä päivänä ollut tukipilarina kummitytölleni, veljillensä ja heidän isälleen joka on serkkuni. Kannoin kolmen ihmisen tuskaa ja surua harteillani ja työnsin oman pahan olon pois. Saatoimme viimeiselle matkalle lasten äitiä, serkkuni vaimoa joka menehtyi tammikuussa yllättäen. Seuraavana päivänä pääsi sitten oma suruni pintaan ja silloin oli myös tuo keikka, joka helpotti oloani suunnattomasti.


Onhan nämä todella riemunkirjavat, mutta niin kuuluu ollakkin. Oli jännä huomata kuinka sattumalta valitsin nuo langat, kun halusin kokeilla spiraalina raidoitusta ja tuossa joustimessa erästä uutta mallia. Ehkä tämä on merkki siittä, että kaikki kääntyy noiden rakkaitteni elämässä vihdoin varjosta auringon suuntaan ja voin antaa jo aikaa myös itselleni. Kevät meni todellakin heidän tukenaan ja oman arjen pyörittämisessä.

On elämässäni silti ollut myös iloisempia asioita. Meille muutti joulukuussa uusi kissa, Muru. Ihana rakkauspakkaus. Käsitöitä on tullut tehtyä ja juoksu on kulkenut tänä kesänä hyvin.

perjantai 2. joulukuuta 2016

Joulukuu tuli jo ja leikki loppui...

Hurja miten tämä aika rientää. Tänään tuli viimeinen syksyn Sny-kierroksen paketti. Nyyh, nyt se on jo ohi.

Olikin muuten fiksu valinta laittaa nyt paketti tohon lähipostiin... on meinaan semmonen myräkkä pihalla, että ei ois huvittanu lähtä uudestaan töiden jälkeen hakemaan siltä suunnalta. Nyt sitten keitin kaffit ja hörpin ne, hetken hengähdys siis ja kipi kipi lähipostiin.

Oli taas kerrassaan ihana paketti, huumaavan tuoksuinen, mahtavan värinen, kissojen mieleen kanssa ja hyvää mieltä tuova...


Nellihän ei malttanut pysyä kauempana... Harli sen sijaan kiehnäs mun jaloissa ja laatikon kimpussa.

Huumaavan tuoksun lähde...


Teetä ja moneen lähtöön ja tottakai Nelli pyöri siinä... eli ei kun uutta kuvaa, jossa näkyy tämä ihanuus paremmin...



Kaunis teekuusi... eihän tästä raaski näitä käyttääkkään... Ja sitten lankaa jälleen ruhtinaallisesti...


Todellakin sitä yhtä lemppariani, steppiä ja tuota ihanaa pinkkiä. Hot socks on kanssa yhtä suosikeistani ja ihanat värit näissäkin kerissä... sormet syyhyää näiden kimppuun... vaikka sen sata työtä on taas kesken...

Ihana kortti...


Ja alta pilkistää kissojen herkut, yks heti maisteltiinkin ja hyvin kelpasi. Tämä kortti löysi paikkansa tuosta minun nurkkani seinältä...


Ja Nelli kyllä huomasi, mistä se mamma sen herkun meille antoi...


Lisäksi oli lahja, jonka saan avata joko heti tai vasta jouluna... vielä maltoin olla avaamatta. Saa nähdä maltanko jouluun saakka. Ja kirje jossa paljastui salainen ystäväni. Siitä kohta lisää... tähän väliin viime kuun paketissa tulleesta langasta valmistunutta...


Nopea oli virkata ja kaunis tuli... piti hakea kirkkaat valotkin. Sittenhän se oma idea lähti muhimaan... täydellinen tästä ei tullut, mutta silti kaunis. Virheistä oppii, seuraavalla kerralla kaksi tähteä enemmän niin ei jää noita isoja aukkoja...


Mutta tästä tulikin sitten pöytä versio ja Nelli siitä nuo valot hajotti jo, mutta pitää ostaa ledituikku tuonne sisälle. Niin Nellin piti kokeilla miten käy jos tuon pudottaa lattialle... ledinauhan patterikotelo sanoo riks räks poks...

Ja ne kaulpunki langan sukatkin ovat viimestelyä vaille valmiit. Jospa nyt kun itsenäisyyspäivänä saan keskittyä käsityö puoleen... joulumyyjäiset ja sen jälkeen kotona nauttia käsitöistä... perinteistä. Ja tietysti hyvää ruokaa, yhteistä aikaa perheen kanssa.

Ja kukako minua ilahdutti tämän syksyn. Minua ilahdutti ihminen, jota minä ilahdutin viime syksynä. Eli nimimerkki Piipa84. Jännää on se, että viime kuun paketin mukana välähti ajatus, että olisitkos se sinä. No olithan se sinä. Ja tiedätkös mistä se ajatus sai alkunsa... yhdestä sanasta... karkkikuusi.
Olet kyllä kasannut niin mun näköisiä paketteja ja jokaisen paketin langoista on jotain syntynyt tai parhaillaan puikoilla... eli todella houkuttelevia on olleet sekä ohjeet että langat. Kiitos ihanasta ja piristävästä, sekä inspiroivasta syksystä sinulle!

Nyt iltapala hommiin, että jaksaa taas aamulla nousta puoli viideltä. Hyvää viikonloppua kaikille!

torstai 10. marraskuuta 2016

Niin se kuukausi hujahti ja lahjaideoita tuli postin matkassa

Eilen sain marraskuun Sny-paketin. Meillä oli eilen juniorin kaverisynttärit HopLopissa, niin en kerinny postaamaan heti ja sen jälkeen olikin tällä äitillä pääkipeenä. Sattui meinaan olemaan useammat synttärit siellä samaan aikaan ja meteli sen mukaista. Pääasia kuitenkin, että lapset nautti.

Mutta sitten itse pakettiin....


Sisältö oli taas runsas ja ihana. Lankaa neljä kerää, ohje virkattuun valopalloon, kortti jonka saan väritellä itse kun stressi vaivaa, cashewpähkinöitä (mun herkkuja), käsirasvaa (jota ilmojen kylmettyä tarviikin, kun kädet kuiva), tuoksutuikkuja ja itsetehdyt huovutetut tossukat.

Tossukat pääsikin heti tuonne Hoplopiin mukaan ja hyvin piti varpaat lämpimänä ja taispa ne olla jalassa vielä nukkumaan mennessäkin.... yöllä olivat sitten lähteneet omille teilleen. Mulla on monesti villasukat jalassa nukkumaan mennessä ja kun tulee yön aikana kuuma varpaille riisun ne.


Nää oli kyllä niin ihanat. Lankana oli sitten Alizea noihin virkkailuihin, meinasin alottaa heti tuolla Hoplopissa, mutta sitten noista toisista keristä vei voiton tuo Kaupunki langan Kivijalka....


Hyvin kului siis aika minullakin siellä. Tämä onkin ihan uusi tuttavuus minulle ja ensituntuma on hyvä. Mukavan tuntoista käsiin ja kulkee hyvin puikoilla ja on just hyvä kierre langassa. Pitääkin tutkia mistä tätä saa, vaikka yleensä sukat onkin ohuemmista langoista minulla työnalla niin tästä oli vaan pakko alottaa ihan perussukkaa heti.

Ja vielä oli kerä Hotsock coloria. Ja ihan oikein Snyni, ihan on minunkin värejä kaikki. Lisäksi on muuten tullut aloitettua sukat molempien aiempien pakettien langoista... mutta kun on sata rautaa yhtä aikaa tulessa niin molemmat on vielä vaiheessa. Onneksi on tiedossa pitkä viikonloppu kun maanantaikin on vielä vapaa niin voi olla että jotain saan valmiiksikkin asti.

Tuoksutuikut on vähän arvoitus vielä. Katsotaan kun ensimmäisen pistää palamaan siirtyvätkö ne parvekkeen lyhtyihin vai pysyvätkö sisällä. Sen verran oli voimakas tuoksu, että jos voimistuu palaessa voi pää alkaa reagoida. Olivat kyllä hyvän tuoksuisia, että toivottavasti pystyn ne sisällä polttamaan.

Ja varmaan tulee tässä vapailla tehtyä yksi valopallokin. Mun oli pakko tänään töiden jälkeen kaivaa kaappeja kun muistin multa sieltä löytyvän siniset anopilta saadut valot paketissaan. Siniset jouluvalot ei oikeen oo mun juttu niin ovat sinne jääneet. Muistasin vaan niitä löytyvän toisetkin, katsotaan nyt miltä näyttää sitten sinisenä omaan silmään. Tokihan sinisen ystäviä löytyy lähipiiristä, että sitä kautta voin lahjaksi tehdä noillakin valoilla. Joka tapauksessa haluan myös itelleni tuon pallon, oli sen verran ihana.

Kuten tekstistä huomaa, erittäin mieluinen paketti olikin, vaikka kuvia ei nyt ollutkaan. Kun ei oo ennättänyt kuvata. Nytkin tuolla odottaa yks projekti tälle iltaa... siitä sitten myöhemmin lisää.

Mutta ihan on unohtunut yksi juttu. Viime kuun paketin kun sain niin samana iltana syntyi paketin helmistä rannekoru...


Makramee solmuja. Näitäkin on tarkoitus tehdä lisää.... kunhan aikaa löytyy jostain lisää.

Iso kiitos siis jälleen Snyni paketista. Meillä taitaa olla todella saman tyylinen maku langoissa, mieluisissa töissä ja siinäkin, että sata rautaa on käsitöissä tulessa yhtä aikaa.

Nyt mä lähden tuon odottavan projektin kimppuun. Mukavaa viikonloppua kaikille!

torstai 13. lokakuuta 2016

Taikapallo postia

Niin se kuukaus hujahti ja tänään sain toisen syksyn Sny-paketin. Eikä edes tarvinnu käydä kotona mutkaa vaan ennätin napata töistä lähtiessä matkaan. Tässä kuussa siis aiheena taikapallo ja parin haastaminen uuden kokeiluun.

Tämä oli alku tilanne...



Herkut mulle ja kissoille, kirjekuori jota ei saanu aukasta vielä ja sitten se itse taikapallo.... ja ei ku hommiin...


Yllättäen Nelli mukana varmistamassa homman laadun.


Ja vartioimassa herkkuja tottakai. Ensimmäisenä kerästä putkahti kaksi hand made lappua.


Teetä neljää eri makua. Houkuttelevia, tänään testaan ensimmäisen, en vaan vielä tiedä minkä.


Seuraavaksi kuoriutui kolme eri väristä fimo massaa....


Herkullisia helmiä, juniori sanoikin karkkihelmiksi.


Lisää hand made lappuja.


Toinen pussi helmiä, molemmat pussit herätti jo ideoita.... Ja tästä pussista tulikin kysymys snylleni, oliko tässä nuo bling bling helmet sun itse tekemiä?


Ja vielä lisää hand made lappuja. Hyvä että olikin reilusti... mä tahdon olla aikamoinen harakka näiden kanssa jos niitä ei ole useampaa... en kyllä tiedä mistä moinen johtuu.


Langan tiedot. Ihan uusi tuttavuus tämä lanka. Ihanan väristä ja blingiäkin mukana, sukkalanka kuitenkin. Keriessä aluksi mietin huivia, mutta sukatkin ois ihunat. Ainoa vaan, että kun mulla on aina villasukat paitsi juostessa juoksusukat paljaissa jaloissa niin, mahtaako tuo blingi sitten tuntua? Sukat tästä taitaa kuitenkin tulla. Hiertäkööt, pitää sitä pyhäsukat olla!


Ja lopuksi löytyi vielä trikoo panta, Snyni ompelema. Tämä tuleekin tarpeeseen, alkaa jo tarvita juostessa lämmikettä korville. Pipo onkin jo työmatkoilla ollut käytössä kovastikkin. Aamulla kuudeksi mennessä kun on aikaste kylmää jo.

Kuoresta sitten löytyi kirje ja ohjeita fimoiluun. Snyni siis haastaa minut kokeilemaan helmien tekoa fimosta. Ja jotain idean tynkää siitäkin jo iti... mietin vaan, että jos tuon massan avaa onko se käytettävä kerralla? Nimittäin sillon pitää kehittää pari ideaa lisää ettei mee massa hukkaseen.

Ja tässä siis koko komeus...


Kyllä on taas Snyni kasannut juuri minunlaiseni paketin. Inspiraatiota tuli roppakaupalla, tarvis vaan saada lisää aikaa jostain. No onneksi nyt huomisen työpäivän jälkeen on kolme vapaata tiedossa niin kerkeää taas, mikäli ei flunssa ota niskavoittoa musta ja vie voimia... on meinaan nyt viikon yrittäny sekin punkea päälle, vielä ei oo onnistunut. Silläkin tuli nuo teet oivalliseen saumaan, sitä kuluu nyt.

Mulla ei oikeesti nyt oo sanoja kunnolla, kun tää paketti laitto mun pään taas leijumaan omiin maailmoihin kaikkien ideoiden kanssa. KIITOS, KIITOS, KIITOS, KIITOS sinulle Snyni.

Ja tottakai Nelli ja Harli sai heti yhden herkkutikun.


Kuvaaminen näiden kanssa oli vaan haasteellista. Ensinnäkin Harlin takia mun on pakko pieniä nuo tikut, Harli meinaan lotasee lähes purematta sen ja kohta sitte oksentaa, lisäksi syö omansa ja sitte varastaa Nelliltä joka syö rauhallisesti. Eli pieniksi ja tasan molemmille, tässäki Harli yrittää Nellin palaa kun hotkas omansa.

Nyt mä lähden teen keittoon ja vähän heiluttelen puikkoja. Jos edes jotain kesken eräistä sais pois puikoilta.... kun ois useempi pari sukkia kesken joista enää vähän toisesta uupuis. Aina vaan tulee alotettua uusia ja uusia ja uusia ja uusia... liikaa ideoita ja liian vähän aikaa.

Mukavaa syksyista viikonloppua kaikille!

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Sny terveisiä ja kuulumisia

Ihan ensiksi kiitos sinulle Sny ihanasta välimuistamisesta. Piristi kivasti maanantaita, tässä on vaan kaks päivää pitänyt niin kiirettä, että en ole ennättänyt ja loppu illasta en ole enää jaksanut tänne asti kirjotella.


Ihana kissa-avaimenperä sekä syysterveiset kortissa. Piristi ja auttoi jaksamaan kiirusta päivää. Eli KIITOS!!!!

Mitäs muuta... No se Extreme run oli ja meni... Kuka tunnistaa nämä julkkikset? Kommentoi jos tunnistat, voi tulla jotain kivaa pientä ylläriä.


Asuista huolimatta hyvä kisa... sijoitus oli tällä kertaa 115. Ja aivan huippurata jälleen kerran. Eli ens vuotta odotellessa nyt taas näiden kanssa... juostua on tullut edelleen silti.

Myös työporukan kanssa oltiin syyskuussa urheilemassa, käytiin kiipeilemässä Zip adventure parkissa...


Tuokin on kyllä huisin hauskaa toimintaa. Toista kertaa olin tuolla ja siltikään ei ollu liian helppoa. Ja meidän pojatkin tykkää, joten nämä onkin semmosia koko perheen juttuja. Eka kerran oltiin meinaan koko perhe.

On tullu tehtyä käsitöitäkin... Mut houkuteltiin syyssukkien tekoon, Niina Laitisen ohje siis ja kyllähän mä ne tein vaikka tuo kirjoneule ei olekaan niin mieluista tekemistä...


Muutama käsityönleimakin sinne tuli, mutta ei haittaa mua hyvät sukat tuli silti. Kuvaaminen olikin sitte hiukka vaikeempaa... juurikin tuon tassun esittelijän takia.... kun ne kuvat meni tähän tyyliin lähes poikkeuksetta...


Sitte tuli askarreltua oikeen kimppu maljakkoon....


Koko kimpusta ei nyt ole kuvaa, mutta tässä ensimmäiset. Vaahteranlehdistä ruusuja. Ja nythän niitä on tosi hyvä tehdä kun väriloisto on täällä meillä ainakin parhaimmillaan.

Ja tänään sitten ompelin verhoja... kera apulaisen tottakai....


Nelli on tosiaan ihan kaikessa mukana ja yhä edelleen keikkuu mun harteilla touhussa matkassa. Nyt on vaan jo opittu yhteistyö sille tasolle, että tulee nätisti pyytämään pääsyä ja odottaa lupaa, ei tarkoittaa ei ja jos saa luvan odottaa mun vähän kumartuvan että pääsee hyppäämään itse. Aikansa se otti, että opittiin tämä yhteistyö kunnolla. Pahimmillaan kun hyppi jokaisen selkään kynnet kiinni. Nyt saa muut olla rauhassa ja tosiaan jos sanon ei, niin jää lattialle mutta jos lupa irtoaa tulee nätisti harteille.

Sunnuntaina kävimme sivistymässä teatterissa.... hih, vaikka vähän erilaista esitystä katsomassa mitä teattereissa yleensä on...


Eli 69 eyesin keikalla. Vaikkakin onhan tuo Jyrkin ja Jussin esiintyminen todellakin näytös ja upeaa katseltavaa, ei voi muuta sanoa. Huikea keikka ja harvoinpas sitä teatterissa yleisö jammailee.

Että semmosta tällä kertaa. Muksaa syssyä kaikille!